Kodittomat eläimet
KOIRAT
Eläinsuojelukeskus Miu majoittaa vuosittain yli 100 koditonta eläintä.
Eläinsuojelukeskuksella on neljä paikkaa kodittomille koirille. Samasta taloudesta tulleita koiria voidaan tilanteen ja koirien koon mukaan majoittaa yhteiselle paikalle.
Keskukselle saapuvat koirat ovat pääosin huostaanotettuja tai kodinvaihtajia. Huostaanotetut koirat tulevat keskukselle viranomaisten kautta, eli koirasta on jostakin eläinsuojelullisesta syystä tehty päätös tilapäisestä tai pysyvästä huostaanotosta. Osa koirista asuu meillä vain hetken ja osa jää etsimään uutta kotia. Kodinvaihtajat tulevat erilaisista kodeista, jotka joutuvat luopumaan koirasta eri syistä johtuen. Yleisimmät syyt ovat elämäntilanteen muutos, uuden perheenjäsenen syntymä tai koiran haastava käytös.
KISSAT
Keskukselle saapuvat kodittomat kissat ovat huostaanotettuja, kodinvaihtajia, löytöeläinkotiyhteistyön kautta tulleita ja nykyään iso osa on kissapopulaatiosta. Kissapopulaatio tarkoittaa hallitsemattomasti lisääntyvää kissojen laumaa, joka asuu usein omistajan pihapiirissä ja leviää siitä laajallekin alueelle. Kissapopulaatioiden koko on yleensä 10-100 kissaa.
Eläinsuojelukeskuksella on paljon tilaa kodittomille kissoille. Kissojen tilat ovat jaettuja eri osioihin, joka auttaa ennaltaehkäisemään leviävien sairauksien siirtymisen kissasta toiseen.
Kaikki keskukselle saapuvat kissat menevät ensin karanteenitiloihin, jossa kissa asuu yleensä n. 15vrk ajan. Karanteenitiloissa on 11 häkkiä ja yksi huone kissojen majoittamista varten. Häkeissä voi asua kussakin 1-3 ennestään toisensa tuntevaa kissaa ja huoneessa enintään viisi kissaa. Karanteenissa ollessaan kissa madotetaan, rokotetaan, sirutetaan ja tarvittaessa kastroidaan tai steriloidaan. Kaikista kissoista otetaan lisäksi FIV/FeLV testit. Mikäli kissalla on sairauden oireita, esim. flunssaa tai ripulia, tutkitaan kissasta yleensä flunssa- tai ulostenäyte, jotta sairauden aiheuttaja saadaan tietoon ja kissa voidaan hoitaa kuntoon. Kissat tarvitsevat usein isompia toimenpiteitä, esim. hammashoitoa.
Karanteenivaiheen jälkeen kissat pääsevät muuttamaan terveeksi hoidettujen kissojen tiloihin Kotipesään, Pesä 1 tai Pesä 2 -huoneisiin. Osa kissoista jatkaa karanteenivaiheen jälkeen sijaiskotiin, jossa kissa asuu tilapäisesti uuden kodin löytymiseen asti.
Kotipesässä on yhdeksän tilavaa paikkaa kissoille, joihin voi majoittaa 1-3 kissaa per paikka. Pesä 1 ja Pesä 2 -huoneissa mahtuu asumaan enintään 6-7 kissaa per huone. Huoneissa asuvat kissat ovat aina ennestään tuttuja toisilleen. Pesä 1 ja Pesä 2 -huoneet näkyvät kahvilaamme, joten kahvilavieraat pääsevät seurailemaan kissojen touhuja isojen lasiseinien takaa. Myös Kotipesään pääsee kissoja ihastelemaan aina kahvilan aukiollessa.
KANIT & MUUT PIENET LEMMIKIT
Eläinsuojelukeskuksella asuu vuosittain myös kaneja ja jyrsijöitä. Kaneja keskuksella asuu keskimäärin n. 20-30 vuodessa. Määrä on noussut rajusti viime vuosina, sillä aiemmin yhdistyksellä oli vuoden aikana enintään viisi kania. Kotia etsivät kanit ovat pääosin kodinvaihtajia tai viranomaisten kautta tulleita.
Keskukselle on mahdollista majoittaa myös jyrsijöitä, mutta niitä meille tulee harvakseltaan.
Satunnaisesti saatamme majoittaa myös harvinaisempia eläimiä, kuten matelijoita.
Keskuksen kodittomiin eläimiin pääsee tutustumaan alkuhaastattelun ja adoptiohakemuksen jälkeen. Kotia etsivät eläimet löytyvät Kaakkois-Suomen eläinsuojeluyhdistys ry:n kotisivuilta. Huomioithan, että kaikki kotia etsivät eläimet eivät asu eläinsuojelukeskuksella. Yhdistyksellä on laajaa sijaiskotitoimintaa Etelä-Karjalan ja Etelä-Kymenlaakson alueella, joten osa eläimistä asuu kotihoidossa kodinetsinnän ajan.
Eläinsuojelukeskuksella on vierailuaika lauantaisin klo 14-17 (ei juhlapyhinä). Vierailuaika on myös aina kahvilan aukiollessa.